Tässä kirjoituksessa
Kaupallinen yhteistyö. Tämä artikkeli sisältää maksettuja mainoslinkkejä rahapelialan sivustoille. Linkit on merkitty artikkelin lopussa.
Matematiikka on elokuvantekijälle hankala aihe. Yhtälön ratkaiseminen tapahtuu ihmisen päässä, ja kameran edessä näkyy lähinnä joku, joka tuijottaa taulua. Silti juuri matemaattisesta lahjakkuudesta on tehty useita rakastettuja elokuvia. Syy lienee se, että numerot ovat niissä vain osa asiaa. Oikeasti ne kertovat ihmisistä, jotka näkevät maailman toisin kuin muut, ja siitä, mitä se heille maksaa.
Good Will Hunting: lahja, jota ei halua
Gus Van Santin ohjaamassa elokuvassa nuori Will siivoaa käytäviä MIT:ssä ja ratkaisee ohimennen käytävän taululle jätetyn tehtävän, jonka parissa opiskelijat ovat turhaan vaivanneet päätään. Asetelma on kuin sadusta, mutta elokuva ei jää ihailemaan neroutta. Willin todellinen ongelma on lapsuudesta jääneet haavat, ja lahjakkuus on hänelle yhtä paljon suoja kuin mahdollisuus.
Elokuvan sydän on terapeutti, jota esittävä Robin Williams sai roolistaan Oscar-palkinnon. Myös Matt Damonin ja Ben Affleckin käsikirjoitus palkittiin. Matemaattisia kaavoja elokuvassa nähdään melko vähän, ja hyvä niin. Sen kysymys on yksinkertaisempi ja vaikeampi: mitä hyötyä poikkeuksellisesta älystä on, jos ei uskalla päästää ketään lähelleen?
Kaunis mieli: kun nerous ja sairaus kietoutuvat yhteen
Ron Howardin Kaunis mieli perustuu väljästi matemaatikko John Nashin elämään. Russell Crowen esittämä Nash on Princetonissa kunnianhimoinen ja vaikeasti lähestyttävä opiskelija, joka piirtää kaavoja ikkunaruutuihin ja etsii ajatusta, joka tekisi hänet kuolemattomaksi. Myöhemmin hän sairastuu skitsofreniaan, ja elokuva vie katsojan yllättävällä tavalla hänen kokemuksensa sisään.
Elokuvaa on arvosteltu siitä, että se siistii Nashin elämää ja esittää sairauden oireet näköharhoina, vaikka hän on itse kertonut lähinnä äänistä. Elokuvallisena ratkaisuna se kuitenkin toimii, ja se voitti parhaan elokuvan Oscarin. Mieleen jää erityisesti Jennifer Connellyn esittämä puoliso, jonka kautta elokuva näyttää, mitä vakava sairaus merkitsee koko perheelle. Nashin taloustieteen Nobel-palkinto tulee lopussa pikemminkin helpotuksena kuin voittona.
The Imitation Game: salaisuuksien mies
Alan Turingin tarina on kiehtova jo sellaisenaan. Toisen maailmansodan aikana hän työskenteli Bletchley Parkissa murtamassa saksalaisten Enigma-salausta, ja hänen ajatuksensa ovat myös tietokoneiden historian perustaa. Benedict Cumberbatchin esittämä Turing rakentaa koneen, jota muut pitävät aluksi turhana, ja kilpailee samalla aikaa vastaan.
Elokuva on saanut historioitsijoilta moitteita vapauksista ja siitä, että Turingista tehdään sosiaalisesti kömpelömpi kuin hän oli. Vahvinta siinä on loppupuolen katkeruus. Mies, jonka työ oli auttanut voittamaan sodan, tuomittiin sen jälkeen homoseksuaalisuudesta ja pakotettiin hormonihoitoon. Salassapito esti häntä edes kertomasta, mitä oli tehnyt. Armahdus tuli vasta paljon hänen kuolemansa jälkeen.
Hidden Figures: laskijat, joita ei näytetty
Neljästä elokuvasta valoisin kertoo NASAn afroamerikkalaisista matemaatikoista Katherine Johnsonista, Dorothy Vaughanista ja Mary Jacksonista. Heitä esittävät Taraji P. Henson, Octavia Spencer ja Janelle Monáe. Elokuvan huipennus liittyy John Glennin avaruuslentoon, jonka laskelmat hän haluaa Johnsonin tarkistavan ennen lähtöä.
Lahjakkuus ei tässä ole yksinäistä neroutta, vaan taitoa, jota koko ympäristö yrittää olla huomaamatta. Johnson joutuu juoksemaan pitkän matkan rotuerotellulle vessalle, Vaughan opettelee itse ohjelmoimaan ennen kuin konesali vie hänen ryhmänsä työt, ja Jackson joutuu hakemaan oikeudesta luvan opiskella insinööriksi. Moni yksityiskohta on elokuvaa varten tiivistetty, mutta perusasetelma on totta.
Miksi nämä tarinat toimivat
Neljää elokuvaa yhdistää se, että ne tekevät näkymättömästä työstä katsottavaa. Liitu, ikkunaruudut ja suuret koneet ovat ajatuksen korvikkeita. Samalla ne toistavat vanhaa myyttiä yksinäisestä nerosta, jolla on korkea hinta. Hidden Figures on siksi tervetullut vastapaino, koska se muistuttaa, että matematiikkaa tehdään myös yhdessä, ja että lahjakkuus tarvitsee aina jonkun, joka antaa sille tilaa.
Katsojalle ne tarjoavat myös lohdullisen ajatuksen: vaikeaksi koettu aine voi olla täynnä intohimoa, uteliaisuutta ja jopa kauneutta. Moni koulussa matematiikkaa vierastanut seuraa näitä elokuvia kiinnostuneena, vaikka ei ymmärrä taululle kirjoitetuista merkeistä mitään.
Jos elokuvista haluaa katsoa vain yhden, valinta riippuu illan mielialasta. Good Will Hunting on niistä lämpimin, Kaunis mieli raskain ja The Imitation Game jännittävin, kun taas Hidden Figures jättää hyvälle tuulelle. Yhtäkään katsoakseen ei tarvitse ymmärtää kaavoja, ja juuri siinä on niiden viehätys.
Mainoslinkit
Mainos: linkki vie rahapelisivustoja esittelevälle sivustolle: laatukasinot.com. Ikäraja 18.
Mainos: linkki vie korttipelejä käsittelevälle sivustolle: kortspil.net.




