Muusikon kiertue-elämä ja keikkatyö käytännössä
Mikko Laineleikekirjasta · päivitetty
Muusikon työ on yhdistelmä harjoittelua, keikkailua ja suunnittelua. Keikat näkyvät ulospäin, mutta suuri osa ajasta kuluu harjoitushuoneessa, matkoilla ja valmisteluissa.
Mitä muusikon työ pitää sisällään?
Olen seurannut vuosien varrella kotimaista keikkakulttuuria lehtileikkeiden ja televisioesiintymisten kautta, ja yksi asia toistuu: esiintyminen on vain jäävuoren huippu. Muusikon työpäivä voi sisältää äänenavausta, soittimien huoltoa, ohjelmiston läpikäyntiä, äänitarkistusta eli soundcheckiä, matkustamista keikkapaikalle sekä itse esityksen. Lisäksi mukaan kuuluvat laskutus, kalenterin hallinta, yhteydenpito tilaajiin ja ohjelmatoimistoihin sekä uusien kappaleiden opettelu.
Työ vaihtelee paljon sen mukaan, esiintyykö artisti soolona, yhtyeessä, tanssiorkesterissa vai teatteriproduktioissa. Osa tekee pääosin tanssilavoja ja festivaaleja, osa konserttisaleja, ravintoloita, risteilyjä ja yksityistilaisuuksia. Minulle on jäänyt mieleen, miten eri tavalla ilta rakentuu pienellä klubikeikalla ja suurella ulkoilmalavalla: aikataulu, äänentoisto ja yleisön odotukset muuttavat koko työn rytmin.
Miten alalle yleensä päädytään?
Polkuja on monia, eikä yhtä oikeaa reittiä ole. Osa on käynyt musiikkiopiston, konservatorion tai ammattikorkeakoulun musiikin koulutuksen, osa on oppinut soittamaan ja laulamaan kuoroissa, bändeissä ja työväenopiston kursseilla. Minun leikekirjassani näkyy selvästi, että monen ura on alkanut paikallisista tansseista, kilpailuista tai bändikeikoista, joista on edetty isompiin tuotantoihin.
Käytännössä alalle pääsyyn vaikuttavat ohjelmisto, esiintymiskokemus ja verkostot. Keikkajärjestäjät, ohjelmatoimistot ja yhtyeet etsivät luotettavia tekijöitä, jotka osaavat asiansa ja tulevat ajoissa paikalle. Alkuvaiheessa moni tekee sijaisuuksia, tuurauksia ja lyhyitä pestejä, joista kertyy kokemusta ja kontakteja.
Koulutus- ja urapolut tiivistetysti
- Musiikkiopisto ja konservatorio: laulu, soitinopinnot, musiikin teoria ja yhteismusisointi.
- Ammattikorkeakoulu ja ammatillinen koulutus: muusikon, musiikkipedagogin tai musiikkituottajan opinnot.
- Vapaa sivistystyö ja kuorot: kansalaisopistot, kuorot, bändikoulut ja kesäkurssit.
- Itseoppinut polku: omatoiminen harjoittelu, keikkakokemus ja mentorointi kokeneemmilta.
- Rinnakkaiset työt: opetus, studiolaulu, taustalaulu, juonnot ja tapahtumatyöt.
Millaista on työn arki kiertueella?
Kiertuearki on aikataulujen arkea. Kalenterissa on keikkapäiviä, matkapäiviä ja vapaita päiviä. Keikkapäivänä aamu voi kulua ajamiseen, iltapäivä äänitarkistukseen ja illan esitykseen. Välillä keikkoja on useana iltana peräkkäin, välillä on taukoja, jolloin harjoitellaan uutta ohjelmistoa tai huolletaan kalustoa.
Olen merkinnyt muistiin, miten paljon työtä on siinä, mikä ei näy lavalla: kappaleiden sovittaminen, sävellajien sovittaminen laulajalle, settilistojen suunnittelu eri yleisöille, äänentoiston ja valojen yhteensovitus sekä matkajärjestelyt. Pitkät ajomatkat, myöhäiset illat ja aikaiset aamut vaativat suunnitelmallisuutta levon suhteen.
| Työtehtävä | Mitä se tarkoittaa käytännössä |
|---|---|
| Ohjelmiston ylläpito | Uusien kappaleiden opettelu ja vanhojen kertaaminen |
| Äänitarkistus | Soittimien ja laulun tasojen säätö keikkapaikalla |
| Matkat ja logistiikka | Aikataulut, kuljetukset, majoitus ja kalusto |
| Asiakastyö | Sopimukset, toivekappaleet ja aikataulutoiveet |
Mitä työ vaatii tekijältä?
Laulu- tai soittotaidon lisäksi tarvitaan esiintymisvarmuutta, muistia ja kuuntelutaitoa. Yhtyeessä on kuunneltava muita soittajia ja sovitettava oma tekeminen kokonaisuuteen. Yleisön lukeminen on tärkeä taito: sama ohjelmisto toimii eri tavalla tanssi-illassa, konsertissa ja festivaalissa.
Fyysinen kestävyys korostuu, sillä keikat ovat usein iltaisin ja viikonloppuisin. Äänenhuolto, riittävä lepo ja säännöllinen harjoittelu kuuluvat ammattiin. Minun korteissani toistuu huomio, että pitkä ura rakentuu tasaisuudesta: kun perusasiat ovat kunnossa, illasta toiseen pystyy tarjoamaan yleisölle varman esityksen.
Miten keikkatyö ja tulot yleensä rakentuvat?
Monen muusikon työ on yhdistelmä erilaisia tuloja: keikkapalkkioita, opetustyötä, studiotehtäviä ja tekijänoikeuskorvauksia. Keikkapalkkioihin vaikuttavat tilaisuuden tyyppi, kesto, kokoonpanon koko, matkat ja äänentoiston järjestelyt. Siksi sopimuksissa sovitaan tarkasti soittoaika, tauot, matkakorvaukset ja tekniikka.
Olen pannut merkille, että kalenteri täyttyy usein hyvissä ajoin kesä- ja juhlasesonkeihin, kun taas talvikaudella painottuvat konserttisalit ja yksityistilaisuudet. Säännöllinen yhteydenpito tilaajiin ja selkeä ohjelmistokuvaus helpottavat myyntiä. Ammattimainen viestintä, mainoskuvat ja ääninäytteet auttavat järjestäjää arvioimaan, sopiiko kokoonpano tilaisuuteen.
Olen merkinnyt viereiselle välilehdelle Hänen Majesteettinsa Salaisessa Palveluksessa rooleissa. Tämän kanssa samaan pinoon menee Taru Sormusten Herrasta: Kuninkaan Paluu rooleissa. Pidän tästä rinnalla korttia Jali Ja Suklaatehdas rooleissa. Olen verrannut tätä sivuun näyttelijähakemisto.
Lähteet ja aiemmat linkit
Nämä linkit ovat olleet tällä sivulla alusta asti. Linkit ovat ennallaan, mutta olen poistanut niiden ympäriltä yksityiselämää koskevan tekstin.